Iken loki

Viikon kuva

2010-09-24T19:50:00.002+03:00

Yllä oleva tarkka koira on ehdottomasti viikon kuva maininnan arvoinen. Alla ollaan sitten odottamassa metsään lähtöä tosi säälittävän näköisenä. Ikellä on tapana lepuuttaa kuonoa anovan näköisenä milloin aidan raossa, milloin kuistin kaiteella.

Metsälenkit

2010-09-21T14:07:00.002+03:00

Syksy on ihanaa aikaa, lämpöisen kesän jälkeen. Olemme suunnistaneet metsään lenkille todella useasti. Ike on kokeillut suohaudassa uimiset sekä purossa kahlaamiset. Lempitouhu onkin purossa kahlaaminen ja kasvien tutkiminen. Välillä sitten juostaan niin etteivät tassut maata koske.

Lyhyessä turkissa

2010-08-30T09:12:00.004+03:00

Ike on ollut kesän alusta alkaen lyhyessä turkissa. Tämä look on nyt pysyvä olotila hivenen aikaa. Itselläni oli vaikeuksia aluksi sopeutua lyhyeen turkkiin. Niin sitä ihminen oppii tiettyyn juttuun. Ike oli pitkä tukka niin kauan ettei aluksi lyhyt turkkinen versio tuntunut omalta. Nyt huokailen turkin helppoutta. Pesun jälkeen kuivaus on niiiiiiin helppoa.

Metsälenkit ovat edelleen lempipuuhaa. Ikä tekee hivenen tepposia. Välillä kokeillaan edelleen oliko tuo nainen tosissaan. Tässä kuvassa muistellaan kuka on lauman huipulla. Odottelemme viimeisiä temppuja ennen kahden vuoden ikää. Ike kun on niin urosta, että. Sosiaalisuuden vastapainona kun löytyy vahtia ja mustasukkaisuutta.

Koettiin kesällä myös klassinen vahtikoira episodi. Koiranvahti pääsi sisään mutta ei ulos. Voitte uskoa, ettei emäntää naurattanut muutaman sadan kilometrin päässä. Tuttu ihminen kävi matkaa edeltävänä iltana hakemassa avaimet ja ohjeet hoitohommaan. Koira oli kuin yhtä heiluvaa häntää ja pusuista ei meinannut tulla loppua. Seuraavana iltapäivän vahtikoira päästi sisään vähän varautuneena mutta stoppi tuli ulko-ovella hoitajan yrittäessä takaisin ulos. Hoitaja selitti koiran olleen vahtikoiran perikuva. Luja, ei vihainen mutta ruumiinkielestä ja äänestä ei voinut erehtyä, ohi ei mennä. Hoitajalla on itsellaan pari isoa koiraan, joten hän oli viisaasti ottanut aikalisän. Neuvottelujen jälkeen kokeili rauhoittelua, kinkkuja ja aikaa. Tepsi niin ettei takaisin tarvinnut lähteä ajamaan. Meille kertoi Iken luonteesta taas lisää ja hyvä niin. Hoitajaa ei vaihdeta ja asia otetaan uusissa tilanteissa huomioon. Asia oli sinänsä jonkinmoinen yllätys. Jos olen kotona meille voi kuka tahansa kävellä sisään ja saa pusun ilman haukkua, koiralta siis. Enkä viitsi edes ajatella jos hoitaja olisi ollut vähemmän tuttu. Terve pää kuitenkin keikkuu tuon lihaksikkaan niskan päässä. Asia tehtiin selväksi ja sitten rauhoituttiin.

Kuranaama

2010-05-19T21:51:00.002+03:00

Kuumissaan oleva karvapylly, kuranaama. Tarha on ollut ihan kiva paikka vaikka aluksi piti hivenen itkeä. Ilkeät karvattomat kiusaavat kun eivät anna tanssia traktoreiden seassa. Ike on tarhassa iltapäivät koska kevättyöt alkavat.

Ihana kuulla kuulumisia

2010-04-28T09:53:00.002+03:00

Oli tosi kiva kuulla kuulumisia pentukurssi kaverista. Samalla muistelin millainen Ike oli vuosi sitten. Sieltä saadun opin mukaan olemme kehuneet ja palkinneet luokse tulevaa koiraa. Metsälenkeillä Ike saa juosta vapaana mutta kun se tulee itse luo, annan herkun. Herkun se saa myös jos se erehtyy katseen ulottumattomiin ja tulee kutsusta luo. Pihan rajat tuo veijari tietää jo liiankin hyvin. Luulen sen osaavan käyttää rajaa herkun saantiin. Sen ollessa vapaana ulkona se vilkaisee ikkunaa kuin varmistaakseen minun seuraavan ja lähtee rajaa kohti, siinä vaiheessa käy tänne kutsu ovelta ja herkku odottaa. En ole ollenkaan varma kumpi kouluttaa kumpaa.

Eilisen ja tämän päivän Ike ulkoilee tarhassa. Meillä kiertelee lähistöllä susihukkanen, joka vei jo yhden koiran vähän matkan päästä. Eilen myös lenkeilijä koiran kanssa oli saanut seuraa. Ike on niin armas, että olemme pelanneet varman päälle. Ulkoillaan tarhassa ja ulkona valvonnan alla (lue isäntä seisoo vieressä).

Karvapylly

2010-04-16T11:06:00.002+03:00

Ja häntä heiluu näin... Turkki kaipaa todella trimmiä. Hännän leija jätetään kyllä, eihän muuten Ikeä vesikoiraksi tunnistaisi.

Kurakeliä

2010-04-14T11:52:00.003+03:00

Yllä olevasta kuvasta voisi sanoa sen verran, että koko koira tuntuu olevan isoa viatonta kysymysmerkkiä.Ai, minäkö? Ike etsii hanskan, sukan tai vastaavan kun kukaan ei huomaa häntä. Sen jälkeen on huomio taattu ja fiksu koira tietää sen.

Kumikirsu:) Ikellä on tällä hetkellä puolipitkä turkki. Saimme aikaisemmin kevättalvella viestiä, jossa kerrottiin Iken veljen sairastuneen. Kyseessä on perinnöllinen tauti, addisonin tauti. Tästä seuraa ettei Ikeäkään voi näillä näkymin käyttää jalostukseen. Ensi säikähdyksestä kun selvittiin ja selvitettiin mitä tämä mahdollisuus tarkoittaa, päädyttiin ilmoittamaan vakio eläinlääkärille mahdollisesta sukurasitteesta. Tulehduksien hoito ja muu terveydenhoito on nyt entistä tärkeämpää. Onneksi meillä on asustanut perusterve koira. Sairastumisesta tiedon saatuamme näyttelypuolenkin ajattelu jotenkin lässähti ja päätimme leikata turkin lyhyemmäksi. Nyt pitäisi varata aikaa trimmiin ja tehdä "kesätukka", vallitseva kurakelikin tosin siivittää ajatukset lyhyeen turkkiin. Käytämme nimittäin lastaa lattian siivouksessa noin kolme kertaa päivässä:)

Kännykkäkuvia

2010-03-19T13:20:00.001+02:00

Joku nimeämätön koiruus rakastaa lunta.

Koiralla kivaa

2010-03-19T08:52:00.002+02:00

On kuulkaa vesikoiralla kivaa kun sataa lunta. Ike pyörisi ulkona koko ajan. Mikään ei ole niin kivaa kuin olla lumitöissä kaverina. Lattiaa saa luututa sulavan lumen vuoksi jatkuvasti. Pysyy huusolli harvinaisen puhtaana ennen kuin rapa alkaa roiskua.

Iken kasvua kun on seurannut, niin meille on käynyt selväksi oman rodun löytyminen. Miehen kotona on ollut useamman rotuisia koiria mutta portugalinvesikoira on hänenkin suosikkinsa. En osaa sanoa kuinka tyypillinen rotunsa edustaja Ike on mutta vähähaukkuisuus ja laumaan sitoutuminen on ollut ihana huomata. Iken kanssa on pentuna tehty paljon töitä sosiaalistamisen eteen. Se on kantanut hedelmää, Ike on kaikkien kaveri. Ihmiset ja koirat ovat ihania. Töitä tämän hömpän kanssa on saanut tehdä ja koko ajan täytyy tehdä. Suuri ego välillä unohtaa kuka se määräsikään. Ike on kuitenkin aiheuttanut sen, ettei rotua vaihdeta kun seuraavaa karvaturria joskus mietitään.

Uskaltaisikohan kehua

2010-03-17T10:33:00.002+02:00

Ike vartioi nyt tosiaan innokkaasti. Sen tuloksena eilen sattui pieni välikohtaus. Ike bongasi kauempaa vievältä kylätieltä toisen koiran. Huomasin miten koira lähti tietä kohti kuin nato-ohjus. Siinä vaiheessa kun ehdin ovelle, Ike oli jo puolessa välissä tietä ja n. parikymmentä metriä toisesta koirasta. Kutsuin Ikeä kaksi kertaa tänne kutsulla. Koiruus palasi sisälle ja ratsasi käteni, jossa herkku odotti. Hyvin oli tieto syöpynyt palkkiosta aivoihin. Ukko Kulta soitti tutulle, joka koiraa ulkoilutti, koska emme nähneet miten Ike oli siellä käyttäytynyt. Tuttu kertoi ensimmäisen käskyn pysäyttäneen koiran ja toisen saaneen sen kääntymään ja lähtemään vauhdilla kotiin. Tänne käsky tuntuu toimivan paremmin kuin hyvin. Tästä on hyvä jatkaa harjoituksia. Ikestä ei ole nyt uusia kuvia vähän aikaan tulossa. Kamera hajosi ja uuden saan huhtikuun alussa, toivottavasti. Mennään vanhoilla kuvilla ja uusilla jutuilla siihen asti.

Reilun vuoden

2010-03-14T12:44:00.003+02:00

Iksu joulukuussa. Suuri ja vahva. Emännän vahti.

Löysin kaupasta portugalinvesikoiran muovisena. Kaulassa oli nauha jossa luki Bo, Yhdysvaltain ensimmäisen koiran mukaan.

Ike rakastaa hankea. Emäntä luuttuaa lattioita ulkoilun jälkeen. Vesi valuu koirasta sen sulaessa ja samalla tulee luututtua lattia useaan kertaan viikossa, kyllä pysyy puhtaana talo:). Yllä oleva kuva on reilun kuukauden vanha, Iksu täytti silloin vuoden.

Iken vahtivietti on voimistunut koko ajan. Viime aikoina on ollut pakko muistuttaa mitkä ne rajat meillä on. Emäntä on muuttunut koko ajan tärkeämmäksi, nykyään pitää vilkaista minua ennen kuin totellaan muiden käskyjä. Varmistus pitää saada emännältä.

Partanaama

2010-03-12T19:25:00.002+02:00

Yksi vanha julkaisematon kuva kuitenkin meidän partanaamasta. Tuoreempia odotellessa. Me kokeilemme sunnuntaina hangenkuoria, jospa silloin kuvattaisiin.
Mukavaa viikonloppua

Eteenpäin mennään

2010-03-12T18:59:00.002+02:00

Blogitauon aikana Ikestä on kasvanut nuori mies. Teineyden iloja on saatu nähdä ja aikustumistakin on tullut esiin. Ike on kasvaessaan tullut koko ajan rakkaammaksi. Yli vuoden ikään ehtiminen on tuonut vahtiominaisuuksia pintaan. Iloisuus ja riehakkuus ovat kuitenkin Iken parhaita puolia.

Lempipaikka löytyy talon kulmalta mistä näkee pitkälle, joskus jopa sanotaan yksi vuh kun vieraampia pyörii lähistöllä. Ike rakastaa iltaisin maata sohvalla emännän tai isännän vieressä, yleensä selällään. Varautuneeksi Ikeä ei voi kuvata. Huomasin ettei tuoreita kuvia juuri ole mutta täytyy tässä kaivaa kamera esiin ja näyttää "aikuista koiraa" pian.

Seinäjoella

2009-10-25T12:24:00.003+02:00

Ulkomuoto kohdallaan, käytös ei. Iken ensimmäinen näyttely kertoi meille, että käytöskasvatukseen pitää paneutua entistä enemmän. Eihän Ike kaikista rauhallisin ole kotonakaan mutta yleensä uskoo komentoja. Seinäjoella näytettiin sitten kaikki temput. Kehässä kokeiltiin selälleen menot ym. Hauskaa oli pelkästään koiralla, muut kiristelivät hampaitaan. Kotiin tuomisina kaksi ruusuketta. Kunniamaininta liila ja vaaleanpunainen ROP.

Maret Kärdi Virosta arvosteli sanallisesti näin:

Eritt. lupaava, vielä levottomasti käyttäytyvä urospentu jolla hyvät mittasuhteet päässä ja rungossa. Hyvät silmät, hampaat ja huulet, oikea-asentoiset hieman kookkaat korvat, tukeva sopivan pituinen kaula, riittävän tiivis runko, hyvin kannettu häntä, erinom. kulmaukset, hyvät käpälät, turkissa vielä pentumaista villavuutta, rodunomaiset liikkeet, hyvin eloisa.

Tuo hyvin eloisa kuvasi todella kauniisti Iken käytöstä:) Hyviä puolia kun miettii, Ikessä ei ole tippaakaan varautuneisuutta. Näyttely kertoi meille kuitenkin sen, että Ike on kaunis portugeesi. Kotona kohtuullisesti käyttäytyväkin, harjoituksia jatketaan.

Jänskittää

2009-10-21T09:46:00.002+03:00

Ike menee trimmiin ja näyttelyyn. Lauantaina meillä on ensi esiintyminen Seinäjoella. Minua vähän jänskittää. Tapahtuma on iso. Koiruus on teini. Sunnuntaina ollaan viisaampia. Ehkäpä ne sanoo, että mikä se tälläinen koiruus on? Vai pitäisi olla portugalin vaesikoira. Eipä uskoisi:)
Ikelle ehkä suurin koitos on automatka. Se ei edelleenkään ole kaikista innokkain matkustaja. Kaiken näkemisestä se kyllä varmaan nauttii, sen verran sosiaalinen kaveri on kyseessä.

Mustaa valkoisella

2009-10-14T20:35:00.003+03:00

Ikestä on mahtavaa kun emännällä on aikaa lähteä metsään vaikka joka päivä. Emäntäkin nauttii, koiruus on metsäretkillä kuin ihmisen mieli. Vain purossa kahlailut jäävät väliin pienessä pakkasessa. Kallion lohkareilla menee portugeesi todella lujaa. Ylös ja alas kymmeniä kertoja. Koiruutta ei tarvitse nukutella illalla.

Koimme viime viikolla jännittäviä hetkiä. Ike söi lasten multitabs tabletteja kolmekymmentä, ne sisältävät ksylitolia. Eläinlääkärin kanssa neuvoteltiin kiivaasti. Saimme koiran oksentamaan suolan kanssa. Eläinlääkäri antoi niin tiukkoja neuvoja asiasta, että pelkäsin tuota suolajuttua enemmän kuin ksylitolia. Ike oli oksentamisen jälkeen aivan normaali itsensä, söi ja joi aivan normaalisti. Illalla se etsi makuupaikkaa tavalliseen tapaan ja vaihtoi paikkaakin kolmisen kertaa. Sitten se löysi mukavan paikan makuuhuoneen oven edestä. Minä ryhdyin puuhaamaan nukkumaan menoa vähän ajan päästä, onneksi. Ikellä olivat verensokerit laskeneet niin, että se oli aivan jäykkä ja silmät tuijottivat mitään näkemättä. Eläinlääkäri oli varoittanut mahdollisuudesta, joten hieroin hunajaa ikeniin. Vähän ajan päästä koiruus palasi elävien kirjoihin. Yön laitoin parin tunnin välein hunajaa Iken suuhun. Sen jälkeen se on ollut taas vauhdikas oma itsensä.
Minä taas en varmaan ikinä unohda tunnetta jäykkää koiraa koskettaessa. Tuo koiruus on luikerrellut sydänmeeni, hämmästyin itsekin epätoivoa joka valtasi mielen ja helpotusta kun Ike selvisi. Se on meidän turre ja perheenjäsen. Ja kyllä, pojille on pidetty tiukka sanainen kertauskurssi siitä mitä voi jättää pöydälle ja mitä ei.

Lempi lenkkimaasto

2009-10-04T12:11:00.003+03:00

Tässä maastossa juostaan tosi lujaa. Ike menee puiden alitse ja juoksee kivien ylitse. Aivan kuin koiruus ahmisi metsää, joka paikkaan pitää ehtiä.

Ikellä on ollut kurja aamu. Sadesää ei ole vesikoiran lempisää. Kuistilta ja portailta pitää kuikuilla, vasta pakottava tarve saa sen kastelemaan itsensä. Samaa ongelmaa ei kyllä metsäpurossa ole.

Purossa kahlaamisen riemu

2009-09-29T21:12:00.002+03:00

Viikon kuva. Viime sunnuntain purossa kahlailua. Vesikoira nauttii vedestä koko rahan edestä.

Ike on luonnossa kuin kotonaan. Nauttii ympäristöstä, hajuista ja liikunnasta.

Vahtivaistoakin on ruvennut löytymään. Ike haukkuu todella harvoin, siis todella harvoin. Muutama ilta sitten koiruli aloitti haukun ovella, jonka jälkeen siirtyi vahtipaikalle nuorimmaisen viereen ja todella näytti siltä kuin olisi vartiossa. Minä sain vilkaisun ja kuin kehoituksen käydä selvittämässä mikä siellä liikkui. Ulkovalot syttyivätkin liiketunnistimella haukun aikaan, mitään en enää nähnyt mutta pimeässä ei kyllä oikein tehnyt mieli varmistaa mitä siellä oli. Naapurin koirat olivat aloittaneet kovan haukun samana iltana, joten jokin tai joku oli liikkeellä. Meillä ei kuitenkaan ole hätää kun on noin valpas kaveri seurana.

Huolikoira

2009-09-27T21:52:00.002+03:00

Ei, en tarkoittanut, että Ikestä olisi ollut huolta. Päinvastoin, Ikestä on paljon iloa. Tarkoitan sitä, että kun kuljin Iken perässä metsässä ja puron varressa tunsin kuinka huolitaakkani valui hartioilta metsään. Väsyneenä en muista milloin olisin hymyillyt tai nauranut ääneen niinkuin tänään. Minun huolikoirani, lämpöpatteri varpailla.

Ike pääsee metsään

2009-09-25T19:58:00.004+03:00

Sunnuntaina on taas Iken lempipäivä. Menemme lihaksia kasvattamaan metsälenkille. Kamerankin ajattelin varata mukaan, että saisimme uusia mukavia kuvia. Sitä ennen ei kuvia valitettavasti tule, kaikki kun on sitä samaa. Kuvia Iken takapuolesta tai selästä, koiruli kun on ulkona varsin nopea liikkeissään.

Eläinkaupasta löytyi uusi herkku, selkänikamat. Meillä ei ole koskaan lojunut sisällä näin paljon erillaisia ruumiinosia. Luut ovat vielä ihan "kivoja", onhan minulla sentään hirvenkallokin seinällä ihan sisustus mielessä. Ruokatorvissa, kuivatussa munuaisessa ja mahassa on niiiiin vinha haju, että tarvitsee todella rakastaa koiraansa, että antaa noiden lojua ympäri kämppää. Imeskelty ja raadeltu sonnin "suti" aiheuttaa myös taatusti inhon väristyksen sen lässähdettyä, koirasi antamana lahjana, jalallesi. Jotenkin pelkään, että nämä anatomian oppitunnit jatkuvat hamaan tulevaisuuteen.

Kaiken korvaa: Kun istumme yhdessä portailla. Menemme yhdessä nukkumaan, kun Isäntä on lähtenyt yöhön töihin.Kun kuulen Iken huokauksen kun se asettuu sänkyni viereen lattialle, kolahduksen kun se putoaa suorilta jaloilta maate. Nään katseen ulkona kun se kääntyy katsomaan ihmetellen ,mitä tämä on. Kun se tunkee takapuolensa sohvalla syliini. Kun se istuessani työntyy niin lähelle. Kuinka se pyytää ulos pehmeällä kirsun tökkäyksellä. Kaiken korvaa se, kun se vain on.

Puolukka koira

2009-09-21T09:10:00.002+03:00

Ike on osoittanut olevansa oikea marjanoutaja. Metsäretkillä matka käy marjamättäältä marjamättäälle. Puolukka on suosikki.

Eilen illalla meillä olikin melkoinen jännitysnäytelmä kun hirvi ilmestyi samoille lenkkipoluille. Onneksi olimme sekunttia aikaisemmin laittaneet Iken autoon ja olimme itse keräilemässä sienipussit ym. autoon. Kenenkään ei tarvinnut siis juosta minnekkään kun iso eläin kulki ohitsemme. Jännää se kyllä oli.

Matkalla saimme taas todisteen kasvusta. Ikehän ei juuri hauku, mutta nyt piti auton pysähtyessä huoltoaseman pihaan sanoa vuh, syvällä rintaäänellä. Iso poika äänessä.

Takiaiset

2009-09-20T16:10:00.002+03:00

Meillä on Ikeä harjattu tavallista ahkerammin. Jostain syystä koiraa viehättää koko pellon takiaisrikkain kohta. Eilen harjattiin pitkän kaavan mukaan ja osa kiusankappaleista irroitettiin sormin. Tänään on vuorossa uusinta kierros ja pesu. Isäntä paineli ulkoilun jälkeen niitto hommiin, joten toivoa takiaisvapaasta ulkoilusta on.

Ikellä on alkanut pentukarva hivenen irrota. Vielä ei tarmokaskaan harjaus irrota suurempia määriä karvaa mutta selvästi on ilmassa karvanvaihto. Taas yksi merkki siitä miten Ike kasvaa.

Bongaa onnellinen koira

2009-09-14T14:50:00.002+03:00

Viikon kuva. Jossain tuolla kuvassa vilistää tuulen nopeudella onnellinen koira. Ikestä ja emännästä ei ole parempaa paikkaa kuin puro ja metsä.

Portailla törröttäjät

2009-09-09T09:56:00.003+03:00

Ikellä on pehmeä kirsu, sillä voi tökätä kun haluaa ulos. Pienen pieni tönäisy ja istuminen, on varmin tapa päästä ulos, sen Ike on oppinut.

Työni on alkanut täydellä vauhdilla ja sen huomaa hauvan käytöksestä. Ei Ike tee mitään pahaa saadakseen huomiota. Se vain haluaa istua hyvin lähellä, joskus jopa sylissä.

Ulkoilua harrastamme yhdessä. Minä ja Ike vieri vieressä portailla, katsellen tuulen heittelemiä lehtiä ja kuunnellen puiden ääniä, kun tuuli tarttuu niihin. Ihan yliihanaksi asian tekee se, että Ikellä on sydänmen mallinen kirsu. Olen huomannut, että portailla on paljon mukavampi istua nyt kun on lämmin kaveri kyljessä. Välillä pieni hipaisu olkapäähän, kuin muistutukseksi, minä olen kanssasi.

Koiran elämää

2009-09-04T14:05:00.003+03:00

Ike on jo niiiiiin iso poika. Valtavat luut ovat lempi jyrsittävää, perheen lisäksi. Hormoonit ovat myös ottamassa teinistä vallan. Meillä tulee pieniä sini-mustia fleece peitteitä harvase ilta.

Kävimme pitkästä aikaa "perämetässä" Ike oli todella onnellinen. Sai juosta vapaana mielinmäärin ja kahlata purossa. Ikestä oikein huokui onnellisuus ja rauha. Kaikki kiinnosti suunnattomasti ja välillä ohi juostessa piti pehmeällä nenällä tökätä vain siitä ilosta, että oli olemassa. Paikka on ihmisen ja koiran paratiisi, kuivaa kangasmetsää ja ihana hiekkapohjainen luonnon puro. Hiljaisuus niin täydellinen, että luulee joutuneensa toiseen maailmaan.

Ike kahlasi purossa ja maistoi saniaiset. Lehtien liike vedessä oli kiehtovaa.

Välillä piti tarkastella puuston kasvua sekä hirvien jälkiä. Oma perhe piti pitää lähietäisyydellä ja ajaa kasaan laskettavaksi ettei kukaan katoaisi. Kaikenkaikkiaan täydellinen päivä koiran elämää.

Muutos suunnitelmiin.

2009-08-31T12:37:00.002+03:00

Emäntä on palannut reissusta ja yrittää sopeutua Suomen oloihin. Koiruus oli niin onnellinen palattuani etten moista ole nähnyt, sai jopa ilopissat anteeksi:) Sen verran on syksyn suunnitelmat muuttuneet, että Ike tekee ensiesiintymisen Seinäjoella eikä Hyvinkäällä. Soittelimme kasvattajan kanssa ja koska hän ystävällisesti esittää Iken niin lähemme minne Katariina menee:) Eli syksyllä Iken suunnitelmiin kuuluu Seinäjoki ja Jyväskylä. Katsellaan sitten sen jälkeen tulevaisuutta kun vähän ollaan jyvällä miten nuo näyttelyhommat menevät. Iken äiti kävi luonnetestissä ja todella hyvin meni. Onnea.

Isännän hoivissa.

2009-08-19T16:27:00.002+03:00

Ike on muutaman päivän poikaporukassa. Emäntä lähtee reissuun ja jättää miesenergian jylläämään. Ihan pikkaisen on jo etukäteen ikävä kaikkia miehenpuolikkaita. Ensi viikolla kun palaan laittelen blogiin uusia kuvia. Kävimme trimmissä maanantai aamulla. Parta jätettiin pitkäksi mutta pylly on samettia.

Punkkivaara

2009-08-13T14:16:00.003+03:00

Hätätilanne, punkki päässä. Uhri rauhallinen, henkilökunta pienen sähläyksen jälkeen ammattitaitoinen. Pikavauhtia punkkirauta kaupasta ja punkki päästä. Desifiointi päälle ja hälytys ohi. Ensi kerralla olemme jo vanhoja tekijöitä, valitettavasti.

Tilanne hämmensi, koska Ukko Kulta on asunut tällä paikalla yli neljäkymmentä vuotta ja näki ensimmäisen punkin nyt, Iken päässä. Nyt suhtaudumme punkkivaaraan kotipihassakin toisella vakavuudella. Koira ja pojat pääsevät punkkisyyniin tasaisin väliajoin.

Porrasvahti

2009-08-12T11:44:00.003+03:00

Iken lempitouhua on ulkoilu. Sisällä huijataan emäntää pyytämällä ulos vähän väliä. Luulin jo jonkin vatsataudin iskeneen mutta selvisi, että Ike vain nauttiin portailla istumisesta ja makoilusta. Kesäsade kun "estää" oikean ulkoilun:) Iken mielestä. Tänään sitten olemme palauttaneet mieliin sen, että ulos voi olla jotain oikeaakin asiaa.

Kenkä hommia

2009-08-11T22:15:00.002+03:00

Ikellä on ollut tavallista tylsempi päivä. Henkilökunta kun on ollut suurimmaksi osaksi varattuna kaksijalkaisten jälkeläisten tarpeisiin. Joten Ike on paneutunut kenkä hommiin. Tylsyyttä on karkoitettu kaikenlaisin uusin kokeiluin. Nahkakenkien ja lenkkareiden maut eroavat selvästi toisistaan jäljistä päätellen. Henkilökunta on tullut siihen tulokseen, että säästä huolimatta teemme huomenna piiiitkän lenkin:)

Vilvoittelua

2009-08-10T13:04:00.003+03:00

Koiruus ulkoilee illalla, jolloin on vähän vilpoisempi. Kaivelu on ihanaa ilmasta huolimatta.

Koiruus nauttii myös poikien leluista. Pitkin peltoa kuljetetaan kaikenlaisia autoja ja palloja.

Jaa minäkö?

2009-08-09T12:33:00.003+03:00

Olemme päässeet ilman tuhoja tähän asti. Nyt on sitten tullut ensimmäinen tuho, Esikoisen kännykkä kärsi kämmottavia Iken käsittelyssä. Olimme päivän rippijuhlissa. Ike oli kokenut olonsa yksinäiseksi huolimatta hoitajan ulkoilutuksista. Kännykkä oli pöydällä mutta todistetusti koiran ulottuvilla. Poikia on muistetettu puhelimista useaan otteeseen, nyt oppi meni vaikeimman kautta perille.

Ike on todella laumaansa sitoutunut, sen todisti viime yö. Ike kävi myöhään ulkona, isäntä antoi oven olla auki. Nukkumaan mennessä kukaan ei katsonut oliko ovi kiinni. Hyvä me! Aamulla kun Ike pyysi ulos huomasin oven olleen auki koko yön. Ike siis nukkui koko yön lattialla sänkyni vieressä ja pyysi ulos huolimatta avoimesta makuuhuoneen ovesta ja ulko-ovesta. En ole vielä osannut päättää kummasta olin enemmän huojentunut siitä, ettei mitään isompaa kömpinyt sisään vai siitä, ettei Ike lähtenyt seikkailemaan minnekkään. Sen kyllä päätin, että muistutan Ukko kultaa ovesta tai tarkistan asian tilan illalla.

Hiekkakoira

2009-08-07T11:35:00.002+03:00

Meillä asustaa varsinainen hiekkakoira. Yökaste tarttuu aamulenkillä Ikeen ja sen jälkeenhän on "pakko" piehtaroida hiekassa. Jätin Iken tarhaan ja kuistille kuivumaan vähäksi aikaa ennen sisälle menoa. Ilmeeet olivat anovan epäuskoiset, ei kai kukaan tosissaan häntä jätä kymmeneksi minuutiksi yksin.

Teimme Iken kanssa lenkin helteestä huolimatta eilen päivällä. Koiran kieli oli lopussa kyllä jo kohtuullisen pitkällä ulkona. Ikestä on ihana romuta kylätiemme ojanpohjia. Yllämme kaarteli todella matalalla helikopteri, pörräys uhkasi häiritä jo minuakin mutta Ike ei ollut moksiskaan.Tänään on tulossa vähintään yhtä kuuma päivä, joten tyydymme lenkkeilemään vapaana omalla pellolla. Virtaa voi purkaa pallon perässä siinäkin.

Onni on oma pelto

2009-08-06T11:55:00.003+03:00

Ikellä on onnea. Joka ilta saa juosta omalla pellolla niin paljon kuin jaloista pääsee. Ike myös pääsee... Vauhti huimaa heikompia, juoksuun kun liitetään hivenen kaivamista ja pallon noutoa niin ilta on täydellinen. Ulkoilun jälkeen voikin sitten nukkua tussuttaa pitkälle aamuun. Iken aamu on alkanut kesällä vasta kahdeksan yhdeksän aikoihin, joten unta kyllä tällä koiruudella riittää. Niinhän sitä sanotaan. että nukkuessaan kasvaa. Kuten kuvasta näette, Ike on nukkunut ja kasvanut paljon.

Jos on tarpeeksi päättäväinen voi päätyä Kiinaan

2009-08-06T11:18:00.002+03:00

Ike rakastaa... kaivaa filleriä, hienoa hiekkaa. Emäntä pitää sitä koiran haluna matkustaa maan äääriin, niin päättäväisesti koiruus menee maan sisään:).

Mitäs katsotte? Tein parhaani mutta kallio tuli vastaan. Huomenna kokeilen toisesta paikasta.

Onneksi pallo lohduttaa vähän vaikka se ei matkailua kokonaan korvaa. Sisään mennessä joudumme kiertämään kuistin kautta. Parta ja vähän muutakin joudutaan siistimään ennen unia.

Äiti ja poika

2009-08-05T19:44:00.003+03:00

Kasvattaja Katariina valokuvautti vielä ennen pentutapaamisesta poistumistamme äiti Jazzyn ja Iken. Iken poseeraus ei vielä aivan suju mutta harjoituksia jatketaan kovasti, kohti syksyn näyttelyitä. Yllä siis äiti ja alakuvassa poikansa Ike.

Viimeinkin sain itsestäni irti päivityksen

2009-08-05T19:23:00.004+03:00

Ike otti kesäisessä pentutapaamisessa rennosti. Pitkä matka väsytti ja välillä piti tutustua kasvattajan koirien luuhun.

Tapaamisessa Hämeenkyrössä olivat paikalla äiti Jazzy, pojat Bosse ja Ike sekä tyttö Kerttu. Puolet lapsista ei päässyt tällä kertaa paikalle. Sääli, koska meillä kaikilla oli niin mukavaa:) Kiitos Katariina. Lisää kivaa tuli siitä, että paikalla oli myös kasvattajan Samu ja Olga portugeesit ja vieraileva tähti Ronja. Vauhtia riitti ja koirilla oli mukavaa.

Välillä vauhtia riitti niin, että osa porukasta pääsi jäähylle. Näppärästi Ronja kuitenkin ilmestyi aidan toiselle puolelle ajoittain.

Päivä oli kaiken kaikkiaa onnistunut, emmekä katuneet hetkeäkään sitä, että ajoimme päivän aikana nelisen sataa kilometriä. Oli mukava tavata portugalinvesikoiria omistavia ihmisiä ja jutella koirista. Mukavaa oli myös tavata muutama rotua harkitseva ihminen. Koirien peuhaaminen ja iloisuus oli palkitsevaa, Ike rukka kyllä kärsi matkaväsymyksestään eikä ollut aivan oma itsensä(lue riehakas)

City koira

2009-05-27T09:53:00.002+03:00

Viikko on vierähtänyt hurjaa vauhtia. Iken kanssa olimme maanantaina toisen kerran koulussa. Ike nauttii muista koirista, autoista ja ihmisistä.

Katsekontaktin otto sujuu hienosti. Istuminen on tosi hallussa. Maahan käskyä harjoittelimme, neljännellä kerralla namin kanssa alasmeno seisaalta onnistui hyvin. Kotonakin on harjoiteltu ja homma alkaa toimia. Tänne käskyä Ike tottelee ilolla. Sitten se mikä ei suju ollenkaan. Rauhoittuminen on Ikelle tosi hankala paikka. Pientä esimurkkuakin on ollut havaittavissa mikä ei helpota hommaa. Kotona sitten eilen makoilimme päällekkäin ja "rauhoituimme" ohjeiden mukaan. Jatkan tuota harjoitusta joka päivä iltaisin. Iken on ymmärrettävä, että meillä minulla on kovin haukku. Ike on todella sosiaalinen, iloinen ja reipas. Ike on myös jokseenkin iso egoinen. No, sittenhän meitä on useampi tässä talossa. Tämä vain vaikuttaa siihen, että otan tuon koulutuksen vieläkin tarkemmin ja vakavammin kuin muutoin ehkä ottaisin.

Ikellä on muuten vaihtumassa hampaat, osa on jo vaihtunut. Tehosterokotuksen se saa perjantai aamuna. Kasvu on hurjaa, Ike on tosiaan teini. Todellinen vesikoiran luonne paljastuu kun pitäisi mennä sateella ulos, herra katsoo minua todella epäuskoisesti silmiin. Eihän vesikoira vesisateeseen pissalle voi mennä. Maallahan tassut voivat rapaantua ja kastua.

Koulussa oltiin

2009-05-19T11:50:00.004+03:00

Kesä kun lähenee niin kiireet kasvaa. Minulla on tosi väsynyt pikku koiruus seurana. Ike oli eilen ensi kertaa pentukurssilla opiskelemassa käyttäytymistä. Minulle selvisi, että meillä on jo moni perusasia hallussa. Ike istuu tosi hienosti, malttia löytyy myös odotteluun. Tänne käsky on hallussa. Ilahduttavinta oli ehkä koko jutussa se, että Ike kohteli kaikkia iloisen innostuneesti. Kaikki oli kivaa, ihmiset ja koirat. Ohjaaja mainitsikin Iken sosiaalisesta luonteesta erikseen. Väsyttävää tuo on kyllä pikku koiralle, kaikkiaan melkein kolme tuntia. 45min kouluun siellä tunti ja sitten 45min takaisin.

Ike on viime viikolla käynyt pesulla ja föönattukin on harjoituksen vuoksi. Kynnet on leikattu ja korvat putsattu. Painoa oli viime viikon perjantaina noin 11 ,2 kg. Oma silmä onkin tottunut Iken kokoon mutta kun koulussa oli portugeesi neito, oli koko ero ja rungon mallin ero huomattava. Ike on äijä. Parturoin Iken vielä ensi viikolla, niin, saa turkki kasvaa sitten pari kuukautta ennen näyttelyä. Näillä näkymin olemme Ikaalisiin menossa, juttelen vielä kasvattajan kanssa, jospa saisimme esittely apua. Ike on saanut nyt toisen matokuurin rokotusten välissä. Herra nauttii sen istuen ja pyytäen. Pojat sanovatkin, että Iken nimi olisi voinut olla Katajakonnun Fiksu Iksu.

Kesä suunnitelmia

2009-05-09T07:26:00.003+03:00

Emännällä on kaasujalka on ollut painava, kun on liikuttu paikasta toiseen . Ike on saanut harjoitusta auton kyydissä oloon. Paha olo vaan tahtoo tulla tosi usein. Keksisiköhän kukaan siihen mitään apua?

Muuten meillä menee kivasti syödään, ulkoillaan ja nukutaan. Iso koiruus oppii koko ajan tapoja ja on helpompi ohjattava. Hajut aiheuttavat Ikelle kyllä ylimääräisiä viirauksia. Jos uunissa on vaikka kanaa, koiruus kuljee talossa nenä kohti kattoa ja yrittää ymmärtää mistä se tuoksu tulee.

Kasvattaja soitteli pentutreffeistä ensi viikonlopulle tai kesäkuun alkuun. Olisi tosi kiva nähdä Iken sisaruksia, miten kukin on kehittynyt. Ensimmäisiä näyttelyitäkin mietittiin. Olisiko startti elokuun alussa Ikaalisissa kasvattajan avustamana? Ajattelin huomenna katsella kennelliiiton sivuilta näyttelyitä lähiseudulta. Ike on nyt kolme kuukautta ja yleensä pentu sarjat ovat 5-7kk ja 7-9kk ehdimme myös käydä pentukoulutuksen ennen elokuuta, joten sekin puoli pitäisi olla kunnossa.

Lätäkkö päivä

2009-05-05T07:29:00.002+03:00

Vesikoiran unelma. Vettä joka paikassa. Lätäköt ja ojat piripinnassa. Kevään hajuja enemmän kuin pienen koiran pää kestää.

Ulkoilu, lepo ja ravinto

2009-05-03T07:35:00.003+03:00

Iken kasvu vauhti jatkuu. Ilmeisesti nuo otsikossa olevat asiat ovat tasapainossa, koska Ike 12 viikkoa painaa 10 kg. Koira on lihasta täynnä, reisilihakset ja pakarat näkyvät todella hyvin Iken lepäillessä vatsallaan jalat suorina taakse, on muuten Iken lempiasentoja.

Eilinen poikien mönkijä päräyttely ei Ikessä kummia intohimoja herättänyt. Omat touhut olivat ulkona huomattavasti mielenkiintoisempia kuin lähellä kiitäneet vekottimet. Hyvä niin.

Ike kasvaa silmissä

2009-05-02T11:32:00.002+03:00

Meillä on vapun vietto ollut rauhallista. Ike sai ensimmäisen rokotuksensa vapunaattona. Eläinlääkärissä käynti meni todella hienosti. Samaan aikaan lääkärille odotti kiharakarvainen noutaja, uros. Ikeä hieman ihmetytti miksei tutustumista tällä kertaa sallittu, turvallisuus syistä koiruudet pidettiin erossa. Vanha herra kun ei suvainnut toisia uroksia, vaikka nämä olisivat pentuja. Saimme ohjeet madottaa Ike kahden viikon päästä ja neljän viikon päästä menemme tehosteelle. Samalla matkalla saimme vesikoiria trimmaavan henkilön puhelinnumeron, johon ajattelimme pirauttaa ensiviikolla.

Aattoiltana meillä oli varjellus matkassa. Talossamme on kuisti, jossa on koristelaudoitus hyvin tiheässä ja portti, joka tekee tilasta lapsi ja koira ystävällisen. Laitoin Iken rauhoittumaan pikkaiseksi aikaa tilaan, koska kielloista huolimatta vierasta hammastettiin. Kuistilla on ikkunan vieressä seinän puolella kukkapöytä. Kaiteiden vieressä ei ole mitään, jotta lapset tai eläin ei pääsisi nousemaan sille ja putoamaan kaiteen ylitse. Ike oli yksin kuistilla lyhyen aikaa ja kun menin katsomaan oliko viesti mennyt perille, näin mitä oli tapahtunut. Ike istui kukkapöydällä, pöydän korkeus on noin 85 cm, lasinsirpaleiden seassa. Minut nähdessään Ike loikkasi kuistin lattialle, jossa oli lisää lasinsirpaleita. Minusta tuntui, että sydän pysähtyi. Huusin Ukko Kultaa apuun ja nostin koiran sisään. Yritin nähdä mistä tulee verta ja miten on käynyt. Olohuoneen lattialla kävimme koiraa läpi käsikopelolla, tassujen välejä myöten. Kun pystyimme säikähdykseltä tajuamaan jotakin, huomasimme ettei koirassa ollut yhtään haavaa. Ike oli ihan vahingoittumaton. Menin kuistille katsomaan mitä oikein oli tapahtunut, Ike oli jotenkin kapeassa tilassa onnistunut hyppäämään pöydälle, rikkomaan ison riihimäen lasitölkin, jossa oli käpyjä ja selviämään ilman vahinkoja. Ainoat vahingot olivat emännän ja isännän nyrjähtäneet sydämet. Sitä en käsitä vieläkään, miten ilman vauhtia, koira on päässyt niin korkealle. Ilmeisesti metsäretkemme ovat totisesti kehittäneet Iken lihaksia. Olin kuvitellut ottaneeni kotona huomioon vaaran paikat ennen torstai iltaa mutta nyt katselen kotia aivan uusin silmin.

Meillä oli Iken kanssa aivan ihana aamu. Kiersimme yli tunnin ulkona ja Ike sai leikkiä pihassa pallon noutoa. Sisälle tultuamme, koiran syötyä, kampasin Iken turkin. Koiruus ei ollut edes kovin uninen mutta todella hyvin kampaaminen sujui. Etutassut alkavat olla jo aika pörröiset ja parta kaipaa lyhennystä.

Ike on oppinut hyvin mitä häneltä odotetaan, kun sanotaan tänne, istu ja hyvä. Nuo käskyt sujuvat huomaamatta päivän aikana. Sisälle tultuaan Ike pysähtyy eteiseen kun sanon pyyhe ja antaa kuivata tassunsa. Vapaa sanaa harjoitellaan tänne pyyntöjen jälkeen. Kun kutsun Ikeä annan makupalan ja sen jälkeen sana vapaa. Sellaiset sanat kuin irti ja alas ovat vielä vähän hakusessa:)

Kuulumisia

2009-04-29T08:36:00.002+03:00

Ikellä on ollut uutta puuhaa. Pahvilaatikoista on mukava etsiä nameja. Emäntä jopa teki ensimmäisestä laatikosta aivan liian helpon, Ikellä meni noin 2 sekuntia ratkaista tehtävä. Niinpä olemme vaikeuttaneet tehtäviä. Fiksu koira ratkoo niitä mennen tullen.

Huomenna aamulla käymme eläinlääkärillä ensimmäisessä rokotuksessa. Emäntää taitaa jänskittää enemmän kuin koiraa. Onhan se jännä nähdä miten Ike tuossa uudessa tilanteessa käyttäytyy. Maanantaina Esikoisen harkkojen aikaan urheilukentän ympäristössä tehty lenkki oli aivan ihana. Vastaantulijoita hurmattiin siitä vaan. Iken trimmaus herätti huomiota ja ihmetystä. Alamme osata trimmauksen historian ulkoa 1600-luvulta asti:)

Ikellä on hyvä muisti mutta lyhyt. Aamulla pitää kokeilla onko eilen kielletyt jutut vielä kiellettyjen listalla. Käymme aamulla tietyn keskustelun läpi ja päivää kohti muisti alkaa palailemaan pätkittäin. Toisaalta Ike antaa hoitaa todella hyvin kynnet, korvat ja kampaamisen. Vaikka Ike olisi hivenen villillä päällä, kampaaminen onnistuu:)

Vapaana lenkkeily pannassa

2009-04-27T07:26:00.002+03:00

Ike on aina pienen pannassa tehdyn ulkoilun päätteeksi päässyt juoksemaan vapaasti. Nyt ne vapauden hetket ovat vähän aikaa poissa. Kuovit ovat alkaneet soitimensa ja kaikilla pelloilla ympärillämme on pariskuntia lisääntymispuuhissa. Lintujen pitää saada tietysti olla rauhassa mutta toinen puoli on se, että kuovi on iso lintu. Sillä on tosi pitkä ja terävä nokka. Joten kaikkien turvallisuuden vuoksi menemme joskus metsään revittelemään ja nyt harjoittelemme urakalla pannassa oloa.

Kuvaa on vähän käsitelty mutta se ei himmennä mallin upeaa ulkomuotoa.

Sää muuttuu

2009-04-25T14:46:00.003+03:00

Vielä kolme aamua sitten lenkeilimme näin lumisissa ja siisteissä maisemissa. Nyt 11 viikkoinen ja 8kg 800g painava vesikoiruus voisi olla savikoiruus, raparalli on alkanut. Tänään olemme saaneet ulkoilla parinkymmenen asteen lämmössä. Todella pitkämielisesti Ike antaa kuivata tassut pyyhkeeseen ulkoa tullessa. Minusta tuntuu, että nuo kaksi jalkaiset pikkutihuni tuovat rapaa enemmän sisään kuin Ike. Totuuden nimissä on sanottava, että olen Iken huuhdellut kokonaan viimeisen ulkoilun jälkeen. Tuo on tuonut ilta- ja yöajalle vähän vähemmän pölyä huusolliin. Ja imuria en vaihtaisi, olen kävelevä Dyson mainos.

Ikellä on ollut jännittävää parina viime päivänä. Eilen teimme tuttavuutta kahden naapurin uroskoiruuden kanssa. Arvo ja Paavo ottivat tilanteen tyynesti ja Ikestä olen suorastaan ylpeä. Pieni koiruus osasi hienosti lähestyä ja ymmärtää, että ollaan huomattavasti häntä arvokkaammassa seurassa. Sopivan nöyrä mutta reipas ja iloinen. Leikkimään ei eilen kuitenkaan ison terrierin kanssa ryhdytty, turvallisuus syistä. Paavo skottina oli saman kokoinen ja sovimme Paavon kanssa treffit tälle päivälle.

Tänään Ike autoili pariin otteeseen. Ike sai sopivan uuden hihnan ja leluja, jotka kiinnostavat enemmän. Lisäksi menimme neutraalille alueelle läheiselle pellolle, jossa koirat Paavo ja Ike saivat olla vapaina. Vanhempi herrasmies Paavokin intoutui leikkiin. Kaksi mustaa karvakasaa pyöri mudassa ja juoksi ympyrää. Välillä levättiin auringossa ja taas jatkettiin. Naapurin emäntä pääsee varmaan vain yhden koiran kanssa tänään lenkille. Meillä taitaa riittää pieni pissatuslenkki.

Eväät on jahdattava

2009-04-23T12:32:00.003+03:00

Paikallinen pieni eläintarvikekauppa ei saanut ruokaa kuin perjantaiksi. Lähdimme siis Pikku Ukon kanssa käymään naapuripitäjän vastaavassa. Ilahduin tosi paljon, valikoimaa riitti. Tuli hankittua turkin pesuaineet ja hoitoaineet. Uusi panta ja koulutusnameja. Tosi ystävällistä palvelua, 15kg ruokasäkki kannettiin autoon asti. Tapasimme myös viehättävän villakoira nartun, ikää 12 viikkoa, niin rauhallista koiranpentua en ole tavannut. Hän oli hyvin tietoinen itsestään vaaleanpunaisessa kaulapannassaan, jossa tietysti oli pieni kivellinen sydän. Very Chic !

Meillä eräs musta miestenmies taas pisti kaikkien lätäköiden kautta ympyrää. Ehti tökätä joka paikkaan ja riemuita rapaisuudestaan täysin rinnoin. Ehti myös antaa suukkoja ja öristä sylissä. Sen jälkeen rauhoituttiin sohvalle katselemaan Paavo Pesusientä.

Sohvalla röhnöttäjät

2009-04-22T08:56:00.003+03:00

Ike alkaa olla jo kaveri kaikken kanssa. Naapuria piipahdettiin katsomassa, naapurin koirat tosin ovat pelottavia haukahduksineen. Menemme ensi viikolla tiistaina leikkikouluun tapaamaan saman ikäisiä ja kokoisia koiruuksia, harjoitus tekee mestarin. Näyttelyseisonta harjoitukset päätyvät ihmeellisiin ääniin ja asentoihin. Eilen seisominen päätyi mahalaskuun, Iken kaikki neljä jalkaa sojoittivat eri suuntiin kun koiruus röhnötti maassa. Omistaja taas vastasi niistä äänistä, epätoivoista naurua ja puhinaa.

Pieni rapatassu

2009-04-21T15:26:00.002+03:00

Mietin montako kiloa enemmän kohta yhdeksän kiloinen koira tuo rapaa ja hiekkaa sisään:) Onneksi on imuri ja tolu. Tässä hässäkässä ei uusia kuvia ehdi ottaa. Toivon, että viikonloppuna saisin kuvauksia tehtyä.

Asettumisia

2009-04-20T08:40:00.003+03:00

Ike on solahtanut perheen arkeen. Aamulla haetaan postia yhdessä ja jatketaan pienelle lenkille. Aamupalalla Ike saa oman ruuan, mallikkaasti istuen. Poikien lähdettyä kouluun Ike lepäilee. Päivällä ollaan pihahommissa porukalla. Ilta kuluu yleensä päiväulkoilusta toipuen ja pikaisesti ulkona piipahtaen. Yönsä Ike on nukkunut mallikkaasti koko ajan. Pikkusen muistutellen pentu on huomannut, ettei pureminen ole se juttu josta kotiväki innostuu. Ike on oppinut asioita niin helposti, että odotan pentukoulun alkamista innoissani, jospa minäkin oppisin asioita edes puolella tuosta nopeudesta.Ai niin, Ike örisee. Haukuta meillä ei oikeastaan ollenkaan.

Asentoesittely

2009-04-18T07:56:00.004+03:00

Ikeä paleli 8kiloa 200grammaa painavaksi koiraksi tosi paljon. Kiiruhdimme pikaisesti sisään. Ike saa olla myöhemmin tänään ulkona poikien ja Ukko Kullan kanssa mielinmäärin. Ulkohommat kun odottavat ihmisiäkin.

Yllä ja alla olevissa kuvissa on kaikki mitä Ike eilen puuhasi. Tosin pientä väliaika riekkumista harrastettiin mutta heti palattiin asentoon. Salamavalotkaan eivät aiheuttaneet tässä linssiluteessa mitään reaktiota.

Yritin äsken lukea aamulehteä, paino sanalla yritin. Ikellä oli hellyyden vaje. Pieni koiran peppu hiissaantui syliin ja siihenhän se sitten jäi. Vietimme laatuaikaa sylikkäin.

Lepopäivä

2009-04-17T17:54:00.002+03:00

Eilen olimme aamulenkin jälkeen vielä ulkona koko perhe. Ulkohommissa vierähti useampi tunti ja Ike mukana tietysti. Tänään se on näkynyt yleisenä vetämättömyytenä. Aamulla Ike teki vain pienen pissausulkoilun. Päivällä ulkoilut ovat olleet piipahduksia ja väliajat on uni maistunut. Välillä on vähän riekuttu mutta sitten on matto taas kutsunut unille.

Auringon ottoa ja ihania hajuja

2009-04-16T10:59:00.002+03:00

Teimme Iken kanssa ihanan lenkin aamulla. Pakkanen oli tehnyt yöllä hangenkuoret ja peltoja pitkin tutkimme ympäristöä. Ike kuuntelee yläkuvassa viereisen pellon yllä kiertelevää joutsen pariskuntaa. Joutsenet ovat soitimella ja lentävät mahtavaa ääntä pitäen edestakaisin. Jos ensi yönä on pakkasta, nautimme huomennakin puhtain tassuin aamulenkin. Eilen nimittäin tiet olivat niiiiiin rapaisia, että koiruus pestiin pitkän kaavan mukaan.

Jouduimme kaatamaan yhden pihassa olevan pihlajan. Ilmeisesti myyrät ovat puikkineet ahkerasti oksien välissä, koska Ikeä kiinnostaa siellä olevat hajut aivan ylivoimaisesti.

Ike on haka ottamaan matolääkkensä. Omalla keittiössä olevalla räsymatollaan se istui ja otti yksi pala kerrallaan lääkkeensä, ilmeisesti kaikki kädestä tarjottu on vielä suurta herkkua.

Pentukoulu

2009-04-15T10:34:00.005+03:00

Mitä se Tiiu kirjoittelee? Ikeä kiinnostaa olla mukana kaikessa.

Ike lähtee leikkikouluun. Meillä ei ole sopivan kokoisia tai luonteisia koirakavereita, joten lähdemme tapaamaan samankokoisia kavereita. Käymme muutaman kerran ennen pentukurssia leikkimässä leikkikoulussa. Autossa oloakin tulee kurssille menossa harjoiteltua. Kurssit ovat Jyväskylässä, joten ajelemme 45min suuntaansa.

Pentukurssin jälkeen jatkamme näyttelykurssille. Ensimmäisen koiran omistajana tuntuu, että ei nuo kurssit ainakaan pahaksi ole.

Matokuuri on aloitettu ja tänään varataan rokotusaika parin viikon päähän. Poseerauskuvaa yritin otta noin kolme kertaa, minulla on tosi hyviä puolikkaan koiran kuvia. Ike ei ollut oikein yhteistyöhaluinen, harjoitukset jatkuvat.

Tohinaa

2009-04-14T14:39:00.003+03:00

Soittelin aamulla kasvattaja Katariinalle, kyselin Ikelle annettavasta matokuurista. Kymmenen viikkoa kun kopsahtaa tällä viikolla täyteen. Samalla kyselin Iken kasvuvauhdista, joka tuntuu tottumattomasta hurjalta. Onneksi perintötekijät selittävät kasvun:)

Ikellä on aivan ihanat etutassut,turrikat. Tassuilla Ike osaa pitää kiinni kaikenlaisia esineitä ja käännellä leluja. Soittelen huomenna Ikelle rokotusaikaa parin viikon päähän. Huomenna soitan myös pentukurssille menosta. Touhua ja tohinaa siis riittää. Ike pääsee myös pesulle, jospa sitten saisimme otettua ne poseerauskuvat.

Tänään tälläistä

2009-04-13T10:45:00.003+03:00

Tuo yllä oleva kuva kuvaa Iken aamua täydellisesti. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt.

Iken matkaharjoitukset jatkuvat. Eilen tehtiin pieni ajelu ja tänään varmaan jatkuu harjoitukset.

Se hyökkäsi ensin

2009-04-12T07:23:00.002+03:00

"Vannon Tiiu, että se hyökkäsi ensin. Minä en ole tehnyt mitään. Ihan totta."

"Teen sinusta fleecepeitto suikaleita, olet vaarallinen ja tuhottava."

Ike rakastaa nujuuttaa ja painia omien peittojensa kanssa. Pieni koira tai ei nyt niin pieni enää, antaa peitolle kyytiä. Heittää päätään, jotta saisi peiton heilumaan. Välillä Ike käy tarkastamassa ettei emäntä ole kadonnut, sen jälkeen jatketaan. Syliin tunkeva portugeesi on niin pehmoinen ja hellyttävä.

Ikellä on kaksi jakoinen luonne, miellyttämisen halu ja rajojen kokeilu. Tiedän rajojen kokeilun olevan aikuusuuden kynnyksellä isompaa, joudumme silloin varmaan vääntämään asiasta. Eilen illalla tuijotimme toisiamme silmiin ja selvästi huomasi kohdan, jossa Ike päätti alistua ja uskoa käskyä. Ike on oppinut miellyttämisen halusta jo istuen odottamaan ruokaa. Todella usein istua käsky onnistuu hälinässä ja mielenkiintoisissa ympäristössäkin. On se fiksu:)

Etsin ja soisin löytäväni

2009-04-11T09:17:00.002+03:00

Iken lempipuuhaa on liikkua viereisessä metsikössä, tietysti ihmisten turvallisessa läheisyydessä. Ike juoksee suurten kuusien ympäri, kiipeilee kiville ja nauttii muutenkin elämästään. Välillä omaa ihmistä täytyy hiukka etsiä, tämä kun häviää kivien taa.

En tiedä onko meidän vaaka viallinen mutta Iken paino on nyt yhdeksän viikkoisena 7,4 kg. Ike saa vain penturuokaa ja sekin mitataan desin mitalla, joten annostelu virhekään ei tuota painoa selitä. Tosin Ikestä tulee varmaan aika iso koiruus, emä on ihan kunnon kokoinen portugeesi.

Onkohan sillä hermoja ollenkaan

2009-04-10T15:04:00.003+03:00

Ike on ulkoillut meillä vietettävän miesten päivän kunniaksi. Tarkoittaa suomennettuna sitä, että kolme poikaa ajeli mönkijöillä ristiin rastiin. Ike ei huomioinut poikien revittelyä ollenkaan vaan leikki vieressä sijaitsevilla kivillä. Välillä vahdittiin menoa kivellä istuen. Herää kysymys onko sillä hermoja ollenkaan. Hermoja tai ei, on se meidän paras koira ja jos ette ole huomanneet erinomaisen kaunis.

Kevät :)

2009-04-10T08:18:00.004+03:00

Kevät sää suosii meitä :) Ike on aivan onnessaan. Ainoastaan aamulla ulosmeno ei oikein innostanut mutta kun vähän heräiltiin, niin kyllä virtaa taas riitti. Kuva on mitä on, tosin uskon portugeesien omistajien tietävän millaista on saada kuva riekkuvasta koirasta.

Välillä käytiin lämmittelemässä sisällä ja sitten taas menoksi.

Autoiluunkin tottuu

2009-04-09T07:21:00.003+03:00

Kuvasarjasta selviää, ettei Ike ole autoilu rajoitteinen. Ike on lupautunut viemään pojat ensi viikolla kouluun, vähän käytetyllä opel merkkisellä autollaan.

Ike oli eilen ulkoilemassa ja päätti aivan yksin kokeilla vieläkö autoilu aiheuttaa huonoa oloa. Ei aiheuttanut:)

Korvia riittää

2009-04-08T10:12:00.002+03:00

Meillä löytyy lattialta erillaisia korvia, tuollaisia karvakorvia. Kuivia korvia löytyy myös.

Ike nukkuu

2009-04-07T07:44:00.002+03:00

Ike nukkuu yönsä upeasti. Ei vikinöitä, ei mitään hömpötyksiä vaan unta. Kun yöllä herään ja kurkistan sängynlaidan ylitse, pieni musta kerä näkee unta sängyn vieressä.

Ike on tänään päivällä ensimmäisen kerran hieman pitempään yksin. Ukko Kulta on töissä ja minulla on opetukset päivällä. Aikaa kertyy kolmisen tuntia, toivottavasti hauva lepää sen ajan.

Makuuasennot

2009-04-06T07:44:00.004+03:00

Ike harrastaa erikoisia makuuasentoja. Tämä asento on saanut meidät miettimään, onko Ikellä lonkkia ollenkaan, mutta kai ne siellä jossain ovat :) Toinen suosittu asento on jonkinmoinen etukeno vatsallaan. Usein illalla Ike laittaa pään Ukko Kullan jalkaterien päälle. Asento on sellainen, että Iken niskat näyttävät olevan nurin. Hyvin pikku koiraa noissa asennoissa nukuttaa.

Meillä on satanut monena aamuna lunta, niin tänäkin aamuna. Vesikoiran ilmeet vettä, loskaa ja lunta kohtaan ovat aina yhtä epäuskoiset. Koiruuden päässä tuntuu pyörivän kysymys, ettei kai kukaan odota hänen kastelevan tassujaan. Ulkoportailla kyllä Ike tarkkailee mitä tapahtuu, onhan ylin porras kuiva.

Hammaskokeiluista kun väsytään, rotkahdetaan milloin minnekin. Tälläkin hetkellä ympärillä on ringissä kolme poikaa ihastelemassa miten kaunis Ike on, ihanainen. Esikoisen sanoin, kyllä se on ihana kun se nukkuu:)

Riekku Jorolainen

2009-04-05T07:57:00.003+03:00

Aina kameran zoomin kuullessaan Ike katsoo kohti. Tälläinen reaktio tarkoittaa, että en saa muutakuin tuollaisia totuudenvastaisia "olen herttainen ja nukun paljon" kuvia.

Ike antaa yleensä ennen nukahtamista kyytiä kaikelle mikä kulkee hitaammin, tarkoittaa siis aivan kaikkea, koska Ike on nopea. Ihanainen näyttää aivan kauhuleffan tähdeltä kiitäessään etsimässä puremiskohteita. Pienet ruskeat silmät pyörivät kuin marmorikuulat.

Puremiseen on käytetty kieltoa ja sen jälkeen lelua. Kiljahtamista hampaiden osuessa, ei kyllä tarvitse paljon teeskennellä. Teho vaihtelee, riippuen käskynsaajan väsymystasosta. Väliajat koiruus on kyllä paras koira.

Punnitus ja pesu

2009-04-04T19:59:00.003+03:00

Ikellä oli rankka päivä. Aamu meni ihan tavallisesti. Iltapäivällä sitten tuli uutta ohjelmaa, kaupunkikävely. Ensin mentiin autolla kaupungille, laitoimme ensin koirankuljetushäkkin takaluukkuun ja menoksi. Pientä vikinää menomatka aiheutti. Kaupungilla käveltiin pieni lenkki, joka meni tosi hienosti. Suojatien ylitse piti kyllä kantaa, kun keskelle olisi ollut niin kiva pysähtyä, haistelemaan. Pyörät ja autot eivät aiheuttaneet mitään kummempaa reaktiota. Koti matkalla tuli hivenen huono olo ja se suunniteltu pesu oli todella tarpeen. Automatkoja ryhdymme harrastamaan nyt noin joka toinen päivä.

Pesu meni sen sijaan oikein hyvin. Pieni koira oikein urisi onnesta kun lämmintä vettä valui selkään ja jalkataipeita valeltiin. Koiruus kuivattiin, kammattiin ja seisotettiin pöydällä. Kuvat ovat pesu ja kuivauskuvia. Se poseerauskuva jää nyt myöhemmäksi. Koiruus oli niin väsynyt, että sammui eteiseen, lattialämmityksen päälle.

Ai niin, se paino. Ike painaa kahdeksan viikkoisena 5kiloa ja 400grammaa.

Parhaatkin meistä väsyvät

2009-04-03T09:36:00.002+03:00

Loskaa ja sadetta

2009-04-03T07:43:00.004+03:00

Koko yön satoi vettä. Pienen koiran ilme oli katsomisen arvoinen kun tassut aamulla osuivat sohjoon. Sade kasteli turkin ja ulkoa tullessa piti oikein pyyhkeellä kuivata koiruus, turkki meni pienille kiharoille kastuessaan.

Iken lempiharrastus on ulkoillessa kiertää puita. Tiedän tiedän, että kehuin Ikeä fiksuksi. Puissa kiehtoo ilmeisesti se, että puiden ympäriltä on maa sulanut. Paljastuvan maan tuoksu on vastustamaton.

Huomenna menemme kaupungille, illalla. Siedätyshoito jatkuu, autojen ääniä ja vilkkaampaa liikennettä. Meillä maalla ei nimittäin ei liiaksi autoihin totu. Kaupunki vierailun jälkeen, sopivasti väsyneenä, menemme pesulle ja rapsimme vähän kynsiä. Ennen pesua pitää tietysti punnita. Valokuvia otetaan huomenna poseerausasennosta tai sen yrityksestä:)

Pieni suuri koira

2009-04-02T10:05:00.002+03:00

On ollut hämmästyttävä seurata mitä pienen koiran tulo on tehnyt lapsiperheelle. Esikoisesta on tullut vastuunottaja, joka kasvaa silmissä. Hän huolehtii, että Ike ei käytä hampaita nuorempiin sekä leikittää koiraa, jotta tämä harhaantuisi leikkeihin.

Keskimmäinen lähtee mielellään isän tai äidin kanssa ulkoiluttamaan Ikeä ja hellii väsynyttä pentua uneen.

Pikku Ukosta on tullut iso. Hän on kasvanut silmissä, omatoimisuus on lisääntynyt. On hellyttävää kuunnella lasta, joka silittää koiraa ja sanoo "sinä olet meidän paras koira ja ainoa"

Ukko Kulta ja minä käytämme positiivista vahvistusta koiraan ja lapsiin:) Lapsille huomaamattaan usein käyttää kieltoa mutta koiruuden myötä olemme "vahingossa" kiellon jälkeen kehuneet onnistuneita asioita. Tulos on ollut loistava koiralle ja lapsille.

Ike on todella hoksaava kaveri, pelottavan. Olemme ulko-ovesta kulkeneet niin, että ihminen ensin ja sitten Ike. Minulla oli aamulla ovi raollaan tuuletuksen vuoksi, koira ja minä ulkona. Ikelle riitti aamupakkasessa lyhyempi ulkoilu ja raollaan oleva ovi kiinnitti huomion. Ike lähti vauhdilla portaille ja ajattelin sen painuvan sisään samantien mutta ei, Ike istahti yläportaalle ja odotti kunnes minä ehdin ensin ovesta sisään, jonka jälkeen hän pujahti perässä. Aamukahvilla pohdimme Ukko Kullan kanssa koiran aivoja, tätä viisasta pentua emme ehkä mekään, tumpelot, onnistu pilaamaan.

Ulkoilua

2009-04-01T11:10:00.003+03:00

Ette usko, miten pienen koiran nenään, paljastuvan maan hajut ovat ihania. Kaikkea täytyy nuuskutella ajan kanssa ja välillä käydä ihan maate. Havunneulasiakin täytyy maistaa, eihän sitä muuten tiedä ovatko ne vaarallisia.

Pakkasaamu

2009-04-01T07:53:00.002+03:00

Pihassa oli aamulla outoja hajuja. Ike pysyi jalan vieressä koko ajan ja nuuskutteli tosi kuuluvasti. Selväsi oli tosi pelottava haju. Veikkaan ilvestä joka on verottanut talven ajan läheistä peuralaumaa. Ike teki pikapissat ja suorastaan hinkui sisään. Ennen kuulumatonta:)

Yritin ottaa Ikestä ulkona valokuvia mutta hajut tekivät homman niin hankalaksi, että yritän päivällä uudestaan. Aamukuvat kun olivat lähinnä minun polveani kuvaavia ja jotenkin minusta tuntuu, että Iken kuvat kiinnostavat teitä enemmän.

Kaverukset

2009-03-31T16:29:00.003+03:00

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Meillä herätään aikaisin, riekutaan ja ulkoillaan sekä ollaan niin väsyneitä.

Luokse on kiva tulla

2009-03-30T14:55:00.004+03:00

Kuvista luulisi, että Ike nukkuu koko ajan, se on kyllä harhaluulo.Tänään on ulkoiltu jo pitkän kaavan mukaan. Auto lähti vierestä mutta rohkea koiruus ei ollut moksiskaan, ihmetteli vain miten häntä nyt näin kehutaan. Pojat olivat koulussa ja Ike ensimmäistä kertaa yksin kaksikymmentä minuuttia kun poikia haettiin. Yksi pieni pissa eteisessä ja uninen koiruus ihmettelemässä kun tultiin kotiin, eli todella hienosti meni. Iltapäivällä mennään pellolle harjoittelemaan lyhyesti luokse tuloa, yritämme tehdä Ikelle mahdollisimman kivan omistajan luo tulon. Eihän tuo pieni jaksa kun 5min kerrallaan mutta jostain se on alettava.

Kotiutuminen jatkuu

2009-03-29T19:00:00.002+03:00

Kaiken maistamisen jälkeen puruluutakin voi kokeilla, tosin vasta sitten kun "kaikkea" muuta on kokeiltu.

Iken lempipaikaksi on muodostunut olohuoneen keskellä oleva matto. Ulkoilun ja riekkumisen jälkeen on mukava levätä Keskimmäisen jalan vierellä. Molemmat yhtä väsyneinä.

Minä olen todella söpö ja tiedän sen. Pikku pyyhkeet, jotka on solmittu käyvät hyvin lelusta.

Ike tuli kotiin

2009-03-28T12:29:00.004+02:00

Sisko ja sen veli. Tullessamme Ylöjärvelle oli toinenkin perhe hakemassa omaa koiraansa. Vähän aikaa saimme seurata Rosan ja Iken leikkiä, melkoista nujuutustakin se oli. Pienet koirat murisivat ja jahtasivat aikuisia koiria. Pennut olivat käyneet aamulla eläinläärärin tarkistuksessa ja olivat aika väsyneitä, silti virtaa riitti. Saimme ohjeita, ruokaa ja muuta tarpeellista sekä lainaksi pannan, omamme oli liian iso.

Kotimatka sujui Tiiun sylissä. Päivän riennot olivat vieneet pennusta kaikki mehut, joten matka oli suorastaan epätodellisen rauhallinen. Kotipihaan tehtiin hienosti ensi pissa ja häntä suorana mentiin tutustumaan uuteen kotiin. Ruoka maistui, lelut kelpasivat ja hampaita alettiin kokeilla kaikkiin kulmiin. Tämä poika ei ole arka.

Ihana karvamatto löytyi olohuoneesta ja uni voitti pariksi tunniksi. Yö sujui Tiiun ja Ukko kullan sängyn vieressä, moisten otusten hengitystä ja kuorsausta kuunnellessa. Hämmästyttävän hyvin yö sujui.

Aamulla viiden jälkeen sitten oltiinkin virtaa täynnä. Pissalla käynnin ja ruuan jälkeen kokeiltiin taas hampaita kaikkeen. Huomasin hyvin miten pikku koirat olivat riehuneet keskenään syötyää, virtaa suorastaa suihkusi. Onneksi kotiutuminen on alkanut upeasti ja Ike tuntuu löytäneen turvallisia paikkoja, joissa kerätä voimia riekkumiseen.