Meillä on satanut monena aamuna lunta, niin tänäkin aamuna. Vesikoiran ilmeet vettä, loskaa ja lunta kohtaan ovat aina yhtä epäuskoiset. Koiruuden päässä tuntuu pyörivän kysymys, ettei kai kukaan odota hänen kastelevan tassujaan. Ulkoportailla kyllä Ike tarkkailee mitä tapahtuu, onhan ylin porras kuiva.
Hammaskokeiluista kun väsytään, rotkahdetaan milloin minnekin. Tälläkin hetkellä ympärillä on ringissä kolme poikaa ihastelemassa miten kaunis Ike on, ihanainen. Esikoisen sanoin, kyllä se on ihana kun se nukkuu:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti