sunnuntai 9. elokuuta 2009

Jaa minäkö?

Olemme päässeet ilman tuhoja tähän asti. Nyt on sitten tullut ensimmäinen tuho, Esikoisen kännykkä kärsi kämmottavia Iken käsittelyssä. Olimme päivän rippijuhlissa. Ike oli kokenut olonsa yksinäiseksi huolimatta hoitajan ulkoilutuksista. Kännykkä oli pöydällä mutta todistetusti koiran ulottuvilla. Poikia on muistetettu puhelimista useaan otteeseen, nyt oppi meni vaikeimman kautta perille.

Ike on todella laumaansa sitoutunut, sen todisti viime yö. Ike kävi myöhään ulkona, isäntä antoi oven olla auki. Nukkumaan mennessä kukaan ei katsonut oliko ovi kiinni. Hyvä me! Aamulla kun Ike pyysi ulos huomasin oven olleen auki koko yön. Ike siis nukkui koko yön lattialla sänkyni vieressä ja pyysi ulos huolimatta avoimesta makuuhuoneen ovesta ja ulko-ovesta. En ole vielä osannut päättää kummasta olin enemmän huojentunut siitä, ettei mitään isompaa kömpinyt sisään vai siitä, ettei Ike lähtenyt seikkailemaan minnekkään. Sen kyllä päätin, että muistutan Ukko kultaa ovesta tai tarkistan asian tilan illalla.

Ei kommentteja: