Ike on luonnossa kuin kotonaan. Nauttii ympäristöstä, hajuista ja liikunnasta. Vahtivaistoakin on ruvennut löytymään. Ike haukkuu todella harvoin, siis todella harvoin. Muutama ilta sitten koiruli aloitti haukun ovella, jonka jälkeen siirtyi vahtipaikalle nuorimmaisen viereen ja todella näytti siltä kuin olisi vartiossa. Minä sain vilkaisun ja kuin kehoituksen käydä selvittämässä mikä siellä liikkui. Ulkovalot syttyivätkin liiketunnistimella haukun aikaan, mitään en enää nähnyt mutta pimeässä ei kyllä oikein tehnyt mieli varmistaa mitä siellä oli. Naapurin koirat olivat aloittaneet kovan haukun samana iltana, joten jokin tai joku oli liikkeellä. Meillä ei kuitenkaan ole hätää kun on noin valpas kaveri seurana.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti